lauantai 24. lokakuuta 2009

Patinoitu jadekoru sydämellä


Patinointi vimma jatkuu. Tähän olen itse tehnyt hopialenkit, osan juottamalla. Kiveksi valitsin jadea ja hopean patinoin kanamunalla ja tästä tuli aika kevyt.
Ainoastaan sydämellä näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä.
Ei voi tuntea muuta kuin sen minkä on itse kesyttänyt.
- Ihmisillä, kettu sanoi, on pyssyt ja he metsästävät. Se on hyvin harmillista. He kasvattavat myös kanoja, se on heidän ainoa hyvä puolensa. Haetko sinä kanoja?
- En, sanoi pikku prinssi. Minä haen ystäviä. Mutta mitä tarkoittaa 'kesytetty'?
- Se on aivan samanlainen pieni poika kuin satatuhatta muuta pikku poikaa. Enkä minä tarvitse sinua. Sen enempää kuin sinäkään tarvitset minua. Minä en ole sinulle kuin kettu, samanlainen kuin satatuhatta muuta. Mutta jos sinä kesytät minut, me tarvitsemme toinen toisiamme. Sinusta tulee minulle ainoa maailmassa. Ja minusta tulee sinulle ainoa maailmassa...
Kettu vaikeni ja katseli kauan pikku prinssiä.
- Ole hyvä...kesytä minut! se sanoi.
- Kyllähän minä mielelläni, pikku prinssi vastasi, mutta minulla ei ole paljon aikaa. Minun täytyy löytää ystäviä ja oppia tuntemaan paljon asioita.
- Ei voi tuntea muuta kuin sen, minkä itse on kesyttänyt, kettu sanoi. Ihmisillä ei ole enää aikaa tuntea mitään. He ostavat kaupasta valmiiksi tehtyjä tavaroita. Mutta kun kaupoissa ei myydä ystäviä, niin ei ihmisillä enää niitä ole. Kesytä minut, jos kerran haluat ystävän!
- Mitä minun tulee tehdä? pikku prinssi kysyi.
- Sinun täytyy olla hyvin kärsivällinen, kettu vastasi. Ensin istuudut ruohikkoon, noin, vähän etäälle minusta. Minä tarkastelen sinua, etkä sinä puhu mitään. Väärinkäsitykset johtuvat aina sanoista. Mutta päivä päivältä voit istuutua vähän lähemmäksi...

Kirjasta Pikku prinssi Antoine de Saint-Exupéryn ( 1900 - 1944)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti